Kirjoittanut Rick Riordan

Suomentanut Ilkka Rekiaro

Otava 2008

367 sivua

~~

Kirjan päähenkilö on 12-vuotias poika Percy Jackson. Hän on käynyt elämässään jo kuutta eri koulua, koska hänet on aina erotettu jokaisesta lukuvuoden lopussa. Percyllä on todettu lukihäiriö ja tarkkaavuushäiriö. Kuudetta luokkaa hän käy Yancy Academyssä ja siellä hän saa ensimmäisen kunnon ystävänsä Groverin. Koulun latinan opettaja Brunner on Percylle ystävällinen ja ensimmäinen opettaja, josta Percy pitää. Percy pitää itseään aika normaalina ihmisenä lukuun ottamatta oppimisvaikeuksiaan.

Percyn elämä muuttuu, kun hän on luokkansa kanssa retkellä museossa. Matikanopettaja Dodds muuttuu Percyn silmien edessä hirviöksi ja yrittää hyökätä hänen kimppuunsa, mutta Percyn pelastaa kynä, joka muuttuu miekaksi. Siitä lähtien Percy on jatkuvassa vaarassa joutua hirviöiden tappamaksi. Matkalla turvaan Puoliveisten leiriin hän tappaa Minotauroksen ja tajuaa viimein ettei ole mikään tavallinen poika.

Puoliveristen leiri on turvapaikka jumalten ja ihmisten jälkeläisille, puolijumalille, joita hirviöt vainoavat. Opettaja Brunner ei olekaan normaali opettaja vaan puoliveristen kouluttaja ja tarujen Kheiron. Percylle selviää leirillä, että hän on merenjumala Poseidonin poika. Jumalat ovat joutumassa sotaan, koska Zeuksen mestarisalama on varastettu. Percyn tehtäväksi tulee palauttaa salama ylijumalalle ennen kesäpäivänseisausta ja avukseen hän saa satyyri-Groverin ja jumalatar-Athenen tyttären Annabethin. Pelastusretkensä aikana he kohtaavat hirviöitä ja jopa itse jumalia ja päätyvät aina Manalaan asti.

Riordanin idea kreikan muinaisten jumalien olemassa olosta on kekseliäs ja hän kirjoittaa hyvin jokaisen jumalan luonteensa mukaiseksi. Teksti on helppolukuista, joskin muutamat puhekielen sanat häiritsevät kirjakielen seassa. Percy on henkilöhahmona aluksi hieman ärsyttävä, mutta hänestä alkaa pitämään tarinan edetessä. Siltikään ei ole kovin uskottavaa, että 12-vuotias poika huijaa itse Manalan herraa Haadesta tai tappaa Minotauroksen kaltaisia hirviöitä. Muista henkilöistä pidin Annabethistä, hän oli aidon oloinen. Grover oli persoonallinen ja kiva hahmo.

Pidin kirjasta paljon, kun oli aloittanut lukemisen ei olisi halunnut jättää sitä kesken, sillä juoni imaisi mukaansa. Ilmeisesti kirjalle on tulossa jatkoa ja varmasti luen myös jatko-osat.

~SiniMusta

PERUSTIETOA:

Kirjailija: Cathy Hopkins

160 sivua

Painopaikka: Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2008

________________________

ARVOSTELU:

Kirja tarttui käsiini ensimmäisen kerran kesäloman alettua. Takakansi lupasi selvää "teinihömppää" ja kevyttä luettavaa. Kansi oli kieltämättä houkutteleva, suuri ja koristeltu nimi oli veikeän näköinen.  Nopeasti selaillessa tekstikin näytti pirteälle. Ensivaikutelma oli siis hyvä.

Frendejä ja kundeja - sarja on Cathy Hopkinsin kirjoittama suurimmaksi osaksi nuorille tarkoitettu kirjasarja. Kirjasarja kertoo pohjoislontoolaisten teinityttöjen elämästä johon kuuluu mm. pojat, shoppailu, meikit ja tietenkin pyjamabileet. Izzie, Nesta ja Lucy ovat erottomattomat ystävät, joiden elämään tuntuu kuuluvan "Sen Oikean" löytäminen. Frendejä, kundeja ja tähtihetkiä on kerrottu Izzien näkökulmasta, minä- muodossa. Se tekeekin tekstistä mukavan sujuvaa. Izzea ei usko löytävänsä koskaan sopivaa poikaa itselleen mutta eräänä päivänä shoppailessa  hän törmää tyrmäävän hyvännäköiseen kundiin joka vie tytöltä jalat alta. Poika lupaa soittaa rakastuneelle Izzealle jonka tulevista viikoista tuleekin puhelimen vieressä kyttäämistä. Miksi ihana Mark ei soita? Nesta ja Lucy yrittävät saada muissa maailmoissa elävää ystäväänsä takaisin maan pinnalle. Ei yhden pojat takia voi muuta elämäänsä pilata. Vai voiko? Entäs jos Mark vain pilaili Izzien kustannuksella? Entäs jos Mark kadotti Izzien käyntikortin?

Kirjanpäähenkilöstä hieman, että Izzie on mukava ja luotettava ystävä, joka ei ihastu kovin helposti mutta jos ihastuu niin todella voimakkaasti. Horoskooppeja ja terveellistä elämäntapaa rakastavaan Izzieen on helppo samaistua. Myös Nestalla ja Lucylla on selvät luonteet, joka antaa jo paljon plussaa kirjaa.

Itse pidin kirjasta, kevyttä kesälukemista. Kirjan luki yhdessä päivässä sillä teksi oli todella nopealukuista. Kulunut juonikaan ei juuri haitannut. Kirjan luettua tekisi mieli heti lukea seuraavatkin sarjan osat. Suosittelen niille, jotka etsivät jotain kevyttä  ja hauskaa luettavaa. :)

-Halla

 

 

 

SiniMusta:

Takakannen perusteella odotin jo kirjalta paljon, ihmeotuksia pursuava maanalainen Lontoo - juuri sopivaa minulle. Onnekseni en joutunut pettymään, kirja vastasi aika lailla odotuksia.

Juonesta: Nuori Richard Mayhew löytää Lontoon kadulta haavoittuneen tytön ja ottaa hänet kotiinsa toipumaan. Door ei olekaan tavallinen tyttö, hän on kotoisin toisesta, alapuolisesta Lontoosta. Hänen perheensä on murhattu ja nyt murhaajat ovat hänen perässään. Doorilla on kyky avata kaikki ovet ja luoda ovia ala- ja yläpuolisen Lontoon välille. Door toipuu ja lähtee takaisin kotiinsa pahoitellen kovasti Richardille. Pian Richard huomaa elämänsä muutuneen rajusti Doorin tapaamisen jälkeen. Tuntuu kuin häntä ei olisi olemassa muille ihmisille. Vain eräs kerjäläinen tuntuu näkevän hänet ja tämä johdattaa Richardin alapuoliseen Lontooseen. Siellä Richard joutuu mukaan vaarantäyteiseen seikkailuun pitkin metrotunneleita ja maanalaisia käytäviä. Vastaan tulee muun muassa rotille puhujia, viemäriväkeä, hirviö ja enkeli.

Päähenkilö Richard oli aika sympaattinen ja aluksi ehkä hiukan raukkis. Tarinan edetessä hän miehistyi eikä antanut enää muiden hyppiä silmilleen. Lopussa Richard oli jo lähes sankari.
Doorista pidin myös, hän ja Richard olivat kaksi lempihenkilöäni kirjassa. Olin kuolla nauruun näiden kahden sekoillessa vaivaisten viinilasillisten jälkeen. Mutta olihan se viini yli 3000 vuotta vanhaa. Muista henkilöistä mieleeni jäivät erityisesti salaperäinen mustiin pukeutuva kaunotar Lamia ja Carabasin markiisi.

Pidin kirjasta paljon, sen kieli oli helppolukuista ja mukana oli lähes koko ajan huumoria. Fantasian ystävät pitävät varmasti.

Arvosana: 9

Halla:  Niin, olen siis Halla neljäs tämän blogin kirjoittaja. :) Pitää varmaan minunkin esitellä itseni kun muut ovat jo näyttävästi tehneet sen. Älkää odottako kuitenkaan mitään erikoista ja todella kiinnostavaa minusta, sillä olen melko tavallinen tyttö Pohjois- Suomesta, pääkaupunkiseudulta. (:  Blogeihin kirjoittaminen on aika uusi asia, joten kaikki asiat täällä ovat uusia. Selvä, nyt kirjoitan jotain kiinnostavaa, ettette kyllästyisi täysin. :">

Niin, olen 14 vuotias tyttö, joka rakastaa kirjoja ja musiikkia. Vaikea sanoa kumpi olisi tärkeämpää sillä molemmat kuuluvat elämääni. Luen kaikenlaista kirjallisuutta, ns. teinihömpästä fantasiaan ja siitä "aikuistenkirjallisuuteen". Fantasiasta olen pitänyt jo lapsesta asti. Kaikki Harry Potterit ja TSH:t kahlattu läpi. <: Tänne me laitatetaan sitten arvosteluita kirjoista. :) Luonteeltani olen puhelias ja kuten kaverit sanoo "aika outo". :D Tykkään nauraa ja naurattaa, mutta vihaan ylipirteitä ja "epäaitoja" ihmisiä. Pukeudun värikkäästi. Huppareita ja neuleita suosin, samoin pillifarkkuja. Hiukset on pian ruskeat sillä värjäytän  ne loman alkua. <:  Musiikkimakuani ei voi sanoa laajaksi sillä se rajoittuu vain 30 Seconds to Marsiin. Palvon tuota bändiä, heidän musiikkiaan olen kuunnellut jo yli vuoden. Keikalle olen menossa 2.6. <3 Mitä muuta siitä voisi sanoa? :D

Siinä taisi olla jotain tähän alkuun. (:

inna: Tällä blogilla tosiaan on neljä kirjoittajaa ja kolmantena ehdin nyt tänne kirjoittaa. :) SiniMustan tavoin olen "Pohojanmaalta", ihanalta maalta. ;) Ei maalla asumisessa muuten mitään, mutta kirjastot ovat jotenkin vajavaisempia.

Ihan perussuomalainen, kasiluokkalainen tyttö olen, sosiaalinen, kiltti ja positiivinen. Ujoutta on myös havaittavissa, mutta joissakin tilanteissa se puskee pahasti esille. Lukemisen lisäksi harrastan musiikkia. Soitan viulua ja pianoa, mutta musiikkimaussa se harvemmin kuuluu. Tällä hetkellä eniten soivat Kolmas nainen, Juha Tapio, 30 seconds to Mars, The Rain, HB, Tommi Kalenius sekä Jesse McCartney. Nämä vain muunmuassa siis. :)

Kauan mukana ollut lukuharrastus on musiikkimaun tavoin laajalle levinnyt, oikeastaan ainoa välttämäni laji on sotakirjallisuus. Normaalisti tulee luettua "teinihömppää", scifiä ja fantasiaa. Terry Pratchettin romaanit ovat ihastuttavia ja niitä monien muiden lisäksi on tavoitteena lukea lisää kesällä. :)